Sherman kel

- Shermal kel "Sepe"
- ratsuponiori
- ruunikonpäistärikkö, 145 cm
- syntynyt 01.07.2009

- Omistajana Pilkku.
- Kotitallina kotitalli
- Kasvattajana Vipeltäjä, Kelmin ponitalli
- VH-00000

- estepainotteinen
- ko HeB, re 110cm, me 100cm
- poniprosentti 62.5%
- hoitajana toimii ei ole, päiväkirja

Sherman kel ikääntyy satunnaisesti, 23.04.2010 ori täytti 8-vuotta.

Luonnekuvaus

Sepe kuulostaa ihan sarjakuvien ilkeältä ja nokkelalta sudelta, mutta meidän kyseessä oleva Sepe on aivan muuta kuin ilkeä. Hieman hajamielinen ori kompastelee tarhassa omiin jalkoihinsa, kaataa tavaroita ja ei oiken hallitse jalkojaan. Tallissa Sepen koivista lasketaankin paljon leikkiä niin ihmisten kuin hevostenkin kesken. Kuitenkin kantaessaan ratsastajaa se harvoin kompastelee, johtunee kai siitä että poni keskittyy ahkerasti hänelle suotuun tehtävään.

Perusluonteeltaan Sepe on siis luottoponi, äärimmäisen kiltti ja reilu kaveri. Harjatessa Sepellä on kova hinku nähdä ovesta mitä tapahtuu, eikä se siksi aina tajua väistää ihmistä vaan touhottaa kohti ovea. Kavioita putsatessa Sepe voi huomaamatta kolauttaa kavion polveesi, mutta se kyllä muistaa pyttää anteeksi sukimalla karhealla etuhuulellaan takamustasi. Sepen oma nautinto on pään ja korvien harjaus, jollon etuhuuli muuttuu tapiirimaisen pitkäksi ja lörppyväksi pelkästä nautinnosta. Satulointi sujuu ongelmitta. Sepe lähtee aina positiivisin mielin ratsastukseen nähdessään oi-niin-ihanan satulan ja suitset. Ainoa ongelma Sepessä kuitenkin saattaa olla se, ettei se malta aukaista suutaan. Silloin vähän äänekkäämmällä maiskutuksella poni aukaisee suunsa ja imaisee kuolaimet kitusiinsa.

Sepe menee mielellään koulukiemuroita, onhan se varsin taipuvainen ja solakka poni. Pohkeenväistöt, avotaivutukset ja muut hömpänpömpät sujuvat varsin hyvin, mutta keskittyminen saattaa herpaantua tunnin lopuilla. Silloin Sepe viskoo päätään ja mutustaa kuolaimiaan entistä enemmän. Silti tomeralla ratsastuksella poni yrittää tunnin loppuun asti kunnialla ja saa olla tyytyväinen jälleen itseensä.
Estepainotteisena Sepe taitaa korkeammatkin esteet, eikä epäile lainkaan hypätessään muita hevosia pelottavia erikoisesteitä. Sileällä kömpelö poni muuttuu sutjakan nopeaksi ja ketteräksi estetykiksi hetkessä! Sepe vaatii kuitenkin hyvän kuskin, joka pysyy kovassa vauhdissa mukana ja pystyy silti keskittymään hypyissä mukana. Harvoin olemme kuitenkaan nähneet Sepen kieltävän esteellä.

Sukutaulu ja sukuselvitys

isä: Dreary Timber rp-o. 145 cm	ii. Solitary	iii. Insulation
		iie. Destricted
	ie. Cosseted	iei. Intulgent
		iee. Mollycoddle
emä: Marlinda Seaser rp-t. 138 cm	ei. Devil Is Here	eii. Dollar's daydream ox
		eie. Running Wind ox
	ee. Artificial GER	eei. Theatricality
		eee. Drowsy Budgerigar

Isä Dreary Timber on kimo ratsuponi-ori, jonka suonissa virtaa myös connemaran verta. Ori on kilpailujen konkari, ja saavuttanut uskomattomat määrät sijoituksia niin koulu -kuin esteratsastuksessa. Rentuksi kutsuttu ori hyppää ratana metrin verran ja on koulutustasoltaan vaativa B:tä. Nykyiselle kotitallilleen Renttu saapui 12-vuotiaana, menestyksekäs kisaura takana. Nykyinen omistaja, Vipeltäjä, epäilee että orin myynnin syy löytyy sen luonteesta. Renttu ei nimittäin ole mikään helppo tapaus, muttei sentään mikään ongelmahevonen. Sen saa kyllä toimimaan mielensä mukaan ja ilman että ori purnaa vastaan koko ajan - mutta siihen pystyvät harmi vain harvat ja valitut. Voisi sanoa, että Renttu on yhden ihmisen hevonen, muilla ei ole sitten selkään tai sen valtakuntaan (= karsinaan) asiaa, ellei sitten halua tuntea hampaita käsivarressaan tai kiloa hiekkaa suussaan. Karkaaminen, näykkiminen ja runnominen ovat Rentun lempipuuhaa, mutta ykkösenä on ehdottomasti pikkulasten pelottelu, esittämällä isoa pahaa s..oria, joka pyörittelee silmiään ja näyttää siltä että hyökkää ovenkin läpi kimppuun. Orin mielenliikkeistä ei voi olla ikinä täysin varma... Sanotaan, että spontaanius on ihailtava luonteenpiirre, mutta Rentun tapauksessa se on vedetty äärimmilleen ja huonossa valossa. Ratsuna Renttu on oikea vedättäjä, se menee ihan niin kuin itse haluaa ratsastajien yrittäessä posket epätoivosta punaisina saada sitä tottelemaan. Esteillä ratsastajalta vaaditaan lähes uskomatonta ohjaustaitoa, sillä kun este ilmantuu Rentun verkkokalvoihin - se on menoa. Hypyt luonnistuvat Rentulta hienosti, tässä orissa on siihen ainesta. Vauhtia taas tuntuu olevan liikaa, eikä oria kiinnosta mennä esteitä siinä järjestyksessä kuin ratsastaja... Vauhti on toisaalta uusinnoissa avuksi, sillä Renttu ei hyydy, ja se johtaakin usein luokan kärkisijoille tai jopa voittoon.

Emä Marlinda Seaser alias Linda on estepainotteinen ratsuponitamma, jolta löytyy säkää 138 senttiä. Linda on oikea katseiden vangitsija, voikko valkeaharjainen, söpö pikkutamma. Kukapa ei ihastuisi? Linda on kuitenkin aina meno päällä ja hötkyilemässä, joten rauhallisista rapsutteluhetkistä ei kannata edes unelmoida. Lindan käsittelijän pitääkin sitten olla todella rauhallinen, että se osaa hieman rauhoittua ja rentoutua. Harjaaminen ja kavioiden puhdistus sujuvat muuten hyvin, mutta tamma ei tunnu pysyvän ikinä paikoilaan. Asiaa pahentaa vielä se, jos tallissa on hirveä hälinä menossa. Iltaisin, kun on rauhallista, hoitohetket ovat enemmän miellyttävämpiä. Tarhasta hakiessa Linda laukkaa tai ravailee energisesti ympäriinsä, mutta kun sitä kutsuu se tulee nöyrästi luokse. Tietty on niitäkin päiviä, jolloin sitä saa ottamalla ottaa sisälle, mutta aina tamma pysyy käsissä, joten sen voi antaa kokemattomallemakin ihmiselle. Ratsastettaessa Linda on eteenpäinpyrkivä, joten ei sovi ihan aloittelijoille. Se on herkkä pohjeavulle, mutta ohjasta saa ottaa välillä vähän enemmänkin, että pidätysavut menevät kunnolla läpi. Kouluratsastus sujuu, mutta Linda ei kuitenkaan viihdy sen parissa. Ainakaan yhtä paljon kuin esteiden! Linda on varmajalkainen ja vikkelä, tiukatkin mutkat sujuvat siltä hyvin. Linda rakastaa esteitä, mutta saattaa joskus innostua liikaakin. Liika vauhti ei tuo puhdasta rataa, mutta rauhallinen ratsastaja saa Lindan kulkemaan radan puhtaasti läpi. Kisakaverina Linda on hermostunut, ja sitä pitää lämmitellä kunnolla. Tamma on kisannut vain esteratsastuksessa ja sijoituksia on tähän mennessä tullut kolmisenkymmentä.

Kilpailut ja valmennukset

10.09.2009 - ERJ - KUTSU - 100cm - 2/30
11.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 1/30
27.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 1/30
26.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 3/30
27.09.2009 - ERJ - KUTSU - 100cm - 3/30
28.09.2009 - ERJ - KUTSU - 100cm - 1/30
28.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 3/30
09.09.2009 - ERJ - KUTSU - 100cm - 1/50
10.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 1/50
10.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 4/50
11.09.2009 - ERJ - KUTSU - 100cm - 4/50
11.09.2009 - ERJ - KUTSU - 100cm - 7/50
12.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 5/50
14.09.2009 - ERJ - KUTSU - 100cm - 4/50
14.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 3/50
15.09.2009 - ERJ - KUTSU - 110cm - 7/50

20.08.2009 - Estevalmennus tasolla 100cm - valmentajana bill
Sepe pomppi heti alkuverryttelyissä siihen tahtiin, että arvasin edessä olevan paljon pidätteitä, paljon rauhallisia harjoituksia pikkuesteillä. Teidän kanssanne treenasimme tosiaan rauhallisuutta ja sitä, että esteelle ei tarvitse juosta, sitä ei tarvitse jyrätä. Ensimmäiset hypyt olivat kammottavaa sähellystä ja siksi siirryimme pienempien esteiden pariin harjoittamaan tarkkuutta. Harjoitus meni niin, että ensin oli pieni ristikko, joka tultiin ravaten yli ja sen jälkeen nostettiin laukka, laukattiin viisi askelta ja hypättiin pysty. Aluksi Sepe ei meinannut pysyä käsissä ja kielsi kun tulitte liian lähelle estettä. Kun pysyit itse rauhallisena ja tiiviisti satulassa laukannoston aikana, ori alkoi tajuta mistä oli kyse. Lopulta Sepe hyppäsi pystyn todella hyvin ja jatkoi senkin jälkeen suhteellisen rauhallisessa, mutta sopivan tarmokkaassa laukassa.

28.08.2009 - Estevalmennus tasolla 100cm - valmentajana Juli
Ratsukko laukkasi ympäri kenttää odottaen valmentajaansa. Sepe ja Pilkku olivat selvästi odotelleet jo jonkin aikaa, kun saavuin hitusen myöhässä. Rakensin nopeasti radan kuntoon, mikä sisälsi seitsemän estettä: 2 x pystyeste, lankkueste, 2 x trippeli, okseri sekä sianselkä. Korkeudeltaan esteet olivat siinä 100 cm tuntumassa. Rakensin myös yhden harjoitusesteen, korkeudeltaan noin 50 cm. Pyysinkin teidät sitten heti koottuani hyppäämään tuon harjoitusesteen, minkä Sepe hyppäsikin reippaasti, mutta tahdikkaasti ja tasaisesti. Sitten vaan oikealle radalle! Sepe oli vauhtia ja intoa täynnä, ja se hyppäsi eloisasti. Pilkku pysyi taitavasti kyydissä Sepen vauhdikkaassa menossa, eikä se tuottanut kummallekaan ongelmia. Sepe hyppäsi todella hienosti ja laskeutui tasaisen pehmeästi maahan. Esteet ylittyivät ketterästi, eikä Sepessä näkynyt minkäänlaista ilmettäkään siitä, että se yrittäisi kieltäytyä tai muuta. Se ei pelännyt oudommankaan näköisiä esteitä, vaan laukkasi reippaasti kohti ja loikkasi yli. Annoit välillä Sepelle hieman pidätteitä ja ori totteli niitä kuuliaisena. Viimeisen esteen jälkeen totesin, että nyt tosiaan tuli puhdas rata ilman minkäänlaisia ongelmia. Taputit ponia kaulalle ja se hörisi innokkaana. Sepellä oli selvästi vieläkin puhtia esteille, mutta tähän oli hyvä lopettaa. Sepellä on todella hyvä kapasiteetti esteille, eikä se selvästikään arkaile hetkeäkään vaikka olisi haastavampiakin esteitä! Pilkku ratsasti myös tasaisella kädellä ja pysyi onneksi taitavasti orin selässä, vaikka vauhti olikin erittäin nopea. Upeaa työtä teiltä molemmilta, ja tsemppiä tulevaisuuteen estekentille!